Kun joku hyökkää, argumentoi hänet osaamisellasi kanveesiin
Vuonna 2011 minut pyydettiin puhumaan tilaisuuteen, jonka järjesti vapaamuotoinen naisten verkosto. Tilaisuus järjestettiin varainhoitoyhtiön tiloissa, joka oli tuolloin iso nimi alalla. Menin innoissani ja hyvin jännittyneenä paikalle. Tapasin järjestävän tahon edustajan. Hän esitteli minut tilaisuuden puhujana isännälle, jonka ensimmäiset sanat minulle olivat: ”Siis sinäkö?” Tunsin sieluni syvyydessä hänen halveksivan katseensa. Emme olleet ikinä ennen tavanneet. Järjestäjä kertoi isännälle, että hänellä on aluksi 15 minuutta ja sitten on minun vuoroni 1,5 tuntia.
Isäntä aloitti puheenvuoronsa. Hän esitteli yhtiötä ja kertoi sijoitusmarkkinoista. Kello kävi. Minuutit kuluivat. Minä ja tilaisuuden järjestäjä katsoimme toisiamme sanattomana, kun isäntä vain puhui ja puhui. Puhuttuaan tunnin hän kysyi, kuinka paljon hänellä oli aikaa jäljellä. Järjestäjä totesi, että ei yhtään. Tämän jälkeen isäntä puhui vielä 15 minuuttia. Minä ja järjestäjä emme saaneet sanaa suustamme – olin niin järkyttynyt isännän käytöksestä. En voinut vain käsittää.
Minä puhuin 30 minuuttia ja se meni hyvin.
Jälkikäteen mietin, että tämä on viimeinen kerta, kun joku jyrää minut. Yksinkertaisesti minulla ei ollut pokkaa keskeyttää isäntää ja annoin hänen jatkaa. Tämän jälkeen näin ei ole koskaan tapahtunut.
Mitä oikeastaan päätin ja lähdin tekemään? Mietin, miten saan niin paljon itsevarmuutta, etten joudu ovimatoksi. Päätin, että osaan asiani niin hyvin, että jos joku yrittää, argumentoin vastustajani kanveesiin. En huuda, en hyökkää, en nimittele, en syytä. Päätin, että jos jotain väitän, osaan myös argumentoida, miksi olen sitä mieltä.
Osaamisen ja tiedon kasvattaminen on pitkä tie. Ja kukaan ei ole koskaan valmis. Itse olen päättänyt, että se lopulta on kuitenkin minun ”juttuni”- millä saan huomion, jos saan. Uskon, että ihmiset arvostavat, että oikeasti osaan auttaa heitä.
Osaamisessa on yksi hyvä puoli ylitse muiden. Sitä ei voi viedä sinulta pois. Voit menettää työsi, terveytesi, omaisuutesi, mutta se mitä olet oppinut, sitä sinulta ei voi viedä pois. Kyllä, osaamisesi voi vanhentua ja siksi meistä jokainen on oppilas jossain läpi elämän.
Jälkikäteen olen kiitollinen tälle miehelle. Tajusin, etten ikimaailmassa haluaisi, että joku tuntee minun seurassani kuten itse tunsin hänen. Hän auttoi minua laittamaan rajat sille, miten minua voi kohdella.
Kaikkea hyvää Sinulle
Terhi